LAPUAN PONNISTUS ULKOILI JA TALKOILI KONTTAISELLLA
Lapuan Ponnistuksen reipas, 27 ihmisen ryhmä oli Kunnossa Kaiken Ikää ja synnytti Konttaiselle uuden merkityksen kirjainyhdistelmälle: Kunnostaen Kuntoa Konttaisella.
Ulkoilun ohella lapualaiset talkoilivat Konttaista entistä ehommaksi.
Heinäkuun viimeisellä viikolla Ponnistuksen linja-auto suuntasi kohti Konttaista. Toinen mokoma lähtijöitä olisi seuran puheenjohtaja Ari Tuurinmäen mukaan ollut, mutta Konttaisen majoituskapasiteetti rajasi joukkueen 27 ihmiseen, lapsiksi ja nuoriksi luettavia liki puolet.
Sopu sijaa antoi, kun ryhmän bussi sunnuntaina iltapäivällä kaartoi pihaan. Heti majoittautumisen jälkeen innokkaimmat Ahdin ystävät suuntasivat kalapaikkaan ja muut kapusivat Konttaisen laelle tutustumaan maisemiin. Aivan vieraita ne eivät olleet kuin kymmenelle ensikertalaiselle. Konttaisen harvapuustoiselta laelta avautuu mainio näköala kuusamolaiseen maisemaan. Metsäiseen yleisilmiseen tuovat vaihtelua lukuisat järvet ja lammet.
Tällä kertaa matkalla oli uusi ulottuvuus, kun Retki-Konttainen Oy:n kanssa oli sovittu, että joukko kunnostelee paikkoja kuntoilun lomassa.
Tekevää sakkia kun olivat, sopimukset pidettiin, mutta omaan reippailuunkin jäi runsaasti aikaa: maanantaina koko joukko kävi koskenlaskussa, tiistaina kierrettiin Pieni Karhunkierros, ehtipä osa illalla vielä Rukan kala-altaallekin kaloja narraamaan. Keskiviikkona tutustuttiin Kuusamon suurpetokeskukseen ja käytiin Julma Ölkyllä veneristeilyllä. Vain torstai oli varattu kokonaan talkootöihin.
VOIMAA LUONNOSTA
Koskenlasku suoritettiin Käylän likan 14 km reitillä. Reitti sisälsi seitsemän koskea, jotka ovat 100- 400 m pitkiä. Reitti soveltuu hyvin niille, jotka arvostavat kauniita jokivarsimaisemia pienen jännityksen ryydittäminä. Reitin pisin ja suurin koski, Harjakoski kastelee lähes varmasti, kuten huomasimme.
Pienen Karhunkierroksen taikamaassa samoili Ponnistuksen väki tiistai aamupäivän. Riipusillat, sadat rappuaskelmat ja kirkkaana soljuva Hautaniitynvuoman puro tulivat tutuiksi. Monet aistoivat puron kirkasta vettä.
Kuusamon suurpetokeskuksessa näimme läheltä karhuja, kettuja, ilveksiä, ahman, suden ja koirasusia. Suurpetokeskukseen mennäänkin katsomaan paitsi eläimiä myös ihmisen ja kesyn karhun välistä kommunikointia ja kuuntelemaan oppaiden tarinoita tarhan tapahtumista ja karhujen tavoista ja luonteista.
Aidon erämaan keskellä, Kuusamon eteläosassa sijaitseva Julma Ölkky on jylhän kaunis kanionijärvi, joka on suurin kolmesta Suomessa olevasta maan halkeamaan yli 2 miljardia vuotta sitten syntyneestä kanjonijärvestä.
Ulkoilusta ja maisemista ehdittiin nauttia
TALKOILLA PAIKKOJA KUNTOON
Tuurinmäen mukaan lapualaiset ehtivät nauttia Konttaisen rauhallisuudesta, maisemista, kalastamisesta, uimisesta ja saunomisesta sekä nuotioilloista.
– Nuotiolla paistoimme makkaraa, kalaa sekä teimme muurinpohjalättyjä. Naiset tekivät mustikkapiiraan ja juhlimme kaksi synttäreitä. Pelasimme petankkia, heitimme tikkaa ja lähes joka päivä tai ilta meillä oli kaikille leikkimielinen kisailu. Aamupalat ja ruuat teimme yhdessä, Tuurinmäki sanoo.
Kaiken mukavan touhun lomassa lapualaiset lisäsivät sovitusti Konttaisen turvallisuutta rakentamalla kaiteet rantasaunan portaikkoon. Lisäksi Ylätuvan takka muurattiin käyttökuntoon ja liki parikymmenmottinen rankakasa Konttaisen liiterin päädystä muuttui puupinoksi.
Sivupuhteina lapulaiset korjasivat Saunatuvan kuistiportaat, uusivat veneen penkin ja kaiteen ylijäämäpuista nikkaroitiin pihapenkki. Ryhmän kaikki 5-72 -vuotiaat jäsenet tekivät talkoita omalla tavallaan.
