SÄLGRUNDIN MAJAKKA- JA LUOTSIASEMA
Kaskisissa, Sälgrundin saarella, sijaitsee Suomen ensimmäinen petrolikäyttöinen majakka. Majakka- ja luotsiaseman pihapiiri rakennuksineen muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, joka on tutustumisen arvoinen matkailukohde.
SÄLGRUNDIN MAJAKKA
Sälgrundin vuonna 1875 valmistunut majakka on Suomen ensimmäinen petrolikäyttöinen majakka. Majakan on suunnitellut suomalainen arkkitehti, Axel Hampus Dahlström. Hän on piirtänyt myös mm. Sälskärin, Marjaniemen ja Säpin majakat sekä Helsingin Vanhan Ylioppilastalon ja Esplanadin kappelin.
Sälgrundin majakka suunniteltiin jo vuonna 1863, mutta sen toteutus venähti aina vuoteen 1875 saakka.
Majakka muurattiin tiilestä, ja sen korkeudeksi tuli 25 metriä maanpinnasta. Huipulle vie 132 askelmaa. Samaan aikaan majakan kanssa saarelle rakennettiin asuinrakennuksia majakan henkilökunnan käyttöön.
Majakka on yksi neljästätoista tiilirakenteisesta majakasta, jotka rakennettiin Suomeen 1800-luvulla.
Sälgrundin majakkaan sytytettiin ensimmäisen kerran valot 13.9.1875 petrolilla, joka oli edistyksellistä siihen aikaan. Pyörivä valokeila kantaa 16,1 meripeninkulman päähän.
Sälgrundin majakka automatisoitiin vuonna 1967 liittämällä se valtakunnan verkkoon. Majakan sisätilat ovat alkuperäisessä kunnossa ja alkuperäinen Fresnel – linssistö on
edelleen paikoillaan.
SISÄÄNPÄÄSY MAJAKKAAN
Sälgrundin majakassa on mahdollista vierailla. Majakka on Väyläviraston hallinnassa ja toteutamme vierailuja yhteistyössä Väyläviraston kanssa.
Majakassa on mahdollista vierailla majatalon ja kahvilan aukioloaikoina sekä etukäteen sovittuina ajankohtina tai majatalon henkilökunnan ollessa paikalla. Tilauksesta järjestämme majakkaan myös opastettuja kierroksia.
Väylävirasto sallii pääsyn majakan korkeimmalle ikkunatasanteelle asti, mutta turvallisuussyistä pääsy linssistöön ei ole mahdollista.
Tilastot kävijöistä ja osuus kävijäkohtaisista sisäänpääsymaksuista toimitetaan kuukausittain Väylävirastolle.
Sisäänpääsy Sälgrundin majakkaan 6 € / henkilö.
SAAREN LUONTOPOLKU JA RETKEILYALUE
Sälgrundin saarella on runsaan kilometrin pituinen luontopolku. Rantakallioita ja metsää kiertävällä luontopolulla voit tutustua Sälgrundin alueen tyypillisiin kasveihin ja lintuihin. Polku alkaa päärakennuksen vieressä olevan huoltorakennuksen nurkalta. Luontopolkun on merkitty nuolin ja viitoin ja sen varrelta löytyy yhteensä 8 infotaulua.
Entisen luotsiaseman päärakennuksen ja sitä ympäröivät rakennukset omistaa Kaskisten kaupunki, jolta olemme vuokranneet ne matkailutoimintaa varten. Retkeilijöiden käytössä ovat päärakennuksen pihapiirin läheisyydessä oleva nuotiopaikka sekä piharakennuksessa sijaitsevat ulkovessat.
Retkeillessäsi saarella, huomioithan, että Sälgrundissa järjestetään yksityistilaisuuksia, joiden aikana entinen luotsiasema ja sen pihapiiri on varattu yksityiskäyttöön. Toivomme vierailijoiden kunnioittavan myös herkkää saaristoluontoa.
KASVILLISUUS
Pihapiirin läheisyydessä kasvavat kissankellot, peltolemmikit ja juhannusruusut. Tyypillisesti meren rannoilla kasvaa tyrnimarjaa kuten myös Sälgrundissa. Mesiangervo viihtyy kosteissa paikoissa. Rantalehdon puita ovat tervaleppä ja pihlajat.
LINNUSTO
Sälgrundin pihapiirissä viihtyvät haarapääskyt ja räystäspääskyt sekä västäräkki. Saarella tutustut erilaisiin lokkilajeihin, mutta näet ehkä myös merikihun ja lapintiiran. Lehdoissa viihtyvät pajulinnut ja lehtokerttu. Eteläinen niemenkärki on linnuille tärkeä pesimäalue. Tällä Natura 2000-ohjelmaan kuuluvalla alueella ei saa liikkua touko-heinäkuussa lintujen pesimärauhan säilyttämiseksi.
KALLIOT
Jääkausi muovasi Sälgrundin maisemaa. Jääkauden jäätikkö kulutti levitessään valtavalla voimalla alustaansa ja jätti selvät merkit mm.
kallioiden pintaan. Näin syntyivät virtaviivaiset ja kauniit *silokalliot*. Jäätikön sulaminen alkoi 10 000 vuotta sitten. Sen sulettua vajonnut kallioperä alkoi vähitellen kohota entiseen asentoonsa. Vähitellen maan kohotessa vanhat rannan merkit joutuivat korkealle rinteisiin. Sälgrundin rannoilta löytyy luotsien vanhoja merenkorkeusmerkintöjä sekä alun perin rannassa sijainneita kummeleita (kivistä kasattuja merimerkkejä), jotka nyt ovat jo lähes metsän sisällä. Maan kohoaminen jatkuu edelleen.
